Lapsiperheet Ensi- ja turvakoti Ikäihmiset Vapaaehtoistyö

Fanni sai takaisin ilon ja leikin

Fanni tuli Perhekulma Puhurin lapsityöhön arkana, ujona ja lähes puhumattomana 4-vuotiaana, jota itketti paljon. Tyttö oli joutunut näkemään väkivaltaa. Myös häntä itseään oli kohdeltu kaltoin ja henkisesti väkivaltaisesti.

Aluksi Fannin oli äärimmäisen vaikea erota saattajastaan. Saattaja piti Fannia sylissään ja oli mukana tapaamisissa, jotta tyttö tuntisi olonsa turvalliseksi. Vähitellen Fanni alkoi luottaa myös työntekijään.

Tapaamisissa tyttö saattoi vajota omiin ajatuksiinsa tai alkaa itkeä pienellä äänellä jonkin tietyn sanan tai lauseen kuullessaan. Vasta pitkän ajan, monien leikkien ja yhteisten hetkien jälkeen muistumia ei enää tullut.

Fanni leikki kerrasta toiseen samaa, ajoittain aggressiivista ja tuhoavaa, leikkiä. Kaikessa karuudessaan leikki oli hyvin etenevä ja henkilökohtainen. Lapsi ei halunnut eikä tarvinnut aikuista leikkiin mukaan. Leikin kautta hän puhui kokemuksistaan.

Ennen tapaamiskerran päättymistä leikkiin löytyi aina joko ratkaisu tai uusi elementti seuraavaa kertaa odottamaan. Vähitellen lapsen puheääni voimistui: hän esitti leikin kautta omia mielipiteitään tilanteissa, joissa hän ei todellisuudessa ollut voinut niin tehdä.

Fanni kävi Puhurissa pitkään. Hän sai aikaa ja mahdollisuuden kertoa leikin kautta tarinansa sekä luoda sille haluamansa ratkaisun. Puhurin tapaamisten jälkeen tyttö siirtyi toiseen hoitavaan yksikköön. Vuosien mittaan Fannista tuli naurava, kovaääninen ja eloisa lapsi, joka elää ikäisensä elämää.

(Fannin nimi on muutettu.)

Takaisin