Veri vetää Sirkkaa ikkunanpesuun ja lenkille

– Olin ollut neljä vuotta mieheni omaishoitajana ennen kuin muutimme tänne Petsamoon. Tuettu asuminen tuli tarpeeseen, sillä olimme molemmat huonossa kunnossa, kertoo 90-vuotias Sirkka. Hän on asunut Petsamokodissa vuodesta 2003 lähtien.

– Miehelläni oli keuhkoahtauma ja minulla sydänvaivoja ikuisesta jännittämisestä. Aina kun lähdettiin taksilla lääkäriin tai muille asioille, istuin takapenkillä kädet ristissä ja pelkäsin, että miten tästä taas selvitään. Kun päästiin kotiin, mies sanoi, että taas jännitit turhaan.

Rakas aviomies sai olla mukana uudessa kodissa vain vuoden, sillä hän menehtyi jo seuraavana syksynä. Onneksi Sirkalle löytyi yksiö tutusta talosta aivan vanhaa asuntoa vastapäätä. Vaikka ensimmäiset kuukaudet miehen kuoleman jälkeen menivät masennuksessa, alkoi elämänhalu taas löytyä.

– Täällä oli yksi hoitaja, joka kävi vähän väliä katsomassa. Hän osasi lohduttaa niin kauniisti, että ei siinä muuta vippaskonstia tarvittu. Ja tietysti apua ja armoa tuli Taivaan Isältäkin. Nyt en ole tarvinut lääkäriä moneen vuoteen, mitä nyt hammaslääkärillä on pitänyt joskus käydä.

Nyt Sirkka asuu 30 neliön alkovillista yksiötään ja tuumii, että vähempikin tila riittäisi. Oma wc ja kylpyhuone ovat kuitenkin hänen mieleensä. Vähän väliä Sirkan puheesta nousee esiin hänen arvostuksensa puhtautta kohtaan, vaaliihan hän sitä itsekin. 

– Palveluihin kuuluu siivooja kerran kuussa ja kyllä apua saisi ikkunanpesuunkin, mutta aion kyllä tehdä sen itse. Mä olen vanha siivooja, joten veri vetää siihen hommaan.

Veri vetää Sirkkaa edelleen myös kuntoilemaan, sillä hän on omien sanojensa mukaan kävellyt koko ikänsä. Tähän saakka on seuraa löytynyt toisesta talon asukkaasta, mutta nyt ovat ystävysten yhteiset kävelyretket harvenneet. Toisen kunto kun on parempi aamusta ja toinen jaksaa lähteä lenkilleen vasta iltapäivällä. Onneksi ystävien kanssa voi istua kesällä ulkosalla ja talvella vaikka alakerran pulinatuvassa.

Hyvää kuntoa Sirkka kiittää myös siitä, että jaksaa vielä hoitaa itse kauppa-asiansa. Tuettuun asumiseen voi sisällyttää myös ruokapalvelun, mutta toistaiseksi Sirkalle riittää, että hän käy alakerrassa aamulypsyllä. Näin hän nimittää päivittäistä ruokasaliin suuntautuvaa maidon- ja leivänhakureissua. Muut ruuat Sirkka käy itse hakemassa Sokokselta tai hallista, joihin pääsee Koljontieltä mukavasti bussilla.

Petsamokodin palveluihin kuuluu myös viikottainen kerho, jossa väsyneempikin asukas jaksaa olla mukana. Siellä ei tarvitse muuta kuin kuunnella, sillä Katilla on aina jotain näytettävää tai kerrottavaa. Sirkka itse jaksaisi myös näperrellä ja odottaakin, josko aiemmin toiminut askartelupiiri saisi jatkoa. Liimat ja kirjekuoret ovat tuttuja aiemman elämän varrelta, sillä hän on ehtinyt elämänsä varrella työskennellä myös Haarlan kirjekuoritehtaassa.

Takaisin